Kuivaliha ohje
Tarviit:
- ämpärin tai ämpäreitä.
- syvä kulho.
- ämpärin pohjan levynen laakea lautanen.
- lihaa. Ite käytän nautaa ja poroa.
- narua.
- kilo karkiaa suolaa per ämpäri, joka tapauksessa pari kiloa kannattee ostaa.
- sokeria kilo.
Suolaus astian esivalmistelu.
Laita syvä kuppi/kulho väärinpäin ämpärin pohjalle ja lautanen väärinpäin sen päälle. Ripota reilusti suolaa sen hökötyksen päälle. Kuva löytyy tuolta alhaalta. (Tämä on tätiltäni periytynyt jippo.) Toimii.
Narut:
joku hyvä 6mm naru käy hyvin. Ite ostin sinin pyykinkuivaus narua. Leiko narusta 15cm- 20cm pätkiä. Ota pätkä käteen ja sido päät yhteen. Näitä naru lenkkejä pitää olla yhtä paljon kuin lihan palasia.
Lihan käsittely
Virhauta liha ja kuivaa se vaikka talouspaperilla. Poista lihasta kalvot ja rasvat ennen leikkuuta.
Leikkaa lihat SYIDEN mukaan, niin että lihapala on paksuimasta kohtaa max 5cm paksu. Pituuden voit päättää ihan ite.
Leveyttä ja pituutta, siis voi olla mutta paksuutta max 5cm.
Narutus:
Työnnä sormella ja tarvittaessa avusta puukolla reikä lihapalan jompaan kumpaan päähän. Laita lenkki lihasta läpi ja vedä toinen pää lenkista toisen puolen lenkistä läpi niin että liha jää hirtoksiin. Näin toimit jokaisen palan kohdalla.
Nyt sitte alat latomaan lihoja sankkoon kerroksittain ja joka kerrokseen reippaasti suolaa. Älä täytä sankkoa yli.
Kun sankko alkaa olemaan täynnä päälimäiseen kerrokseen samallalailla suolaa päälle ja sen päälle leivinpaperi. Koko helahoidon päälle joku 1-2 kg paino. 6kg kahava kuula oli selvästi liikaa.
Selitys siitä häkkyrästä sankon pohjalla: Lihat vapauttaa älyttömästi nestettä suolauksen aikana, nytkö tuo viritys on siellä alimmaisena niin alimmaiset lihat ei lillu siinä helvetin suolaisessa nesteessä ja pysyvät näin syömäkelpoisina.
Nyt sitte roudaat sen sankon tai sankot johonki viileään paikkaan ja unohat ne sinne pariksi päiväksi.
Roikkumaan:
Laita 3-5 litraa vettä kiehumaan ja kippaa sinne kilo sokeria. Anna sokerin liueta veteen ja jäähdytä sokerivesi käen lämpöseksi.
Nyt haet ne lihat sieltä mihin olit ne unohtanu ja kävelet kuivaus paikalle, eli johonki räystään alle mihi oot hakannu tarvittavan määrän nauloja ripustusta varten.
Nyt otat lihoja sankosta ja upotat ne siihen sokeri veteen. Se ei käytännössä vaadi kuin dippauksen siinä sokeri veessä ja sitte nostelet kuivumaan. Jos oikeen haluat hifistellä nii laitat jotaki verkkoa lihojen suojaksi.
Syy miksi dippaat ne siihe sokeri veteen on se että sokeri ilmeisesti vähä neutralisoi sitä pinta suolaa ja lihat ei muutu tällöin semmoiseksi valkoiseksi pinnaltaan. On testattu ja toimii.
Kuivauspaikka olis hyvä olla semmonen missä käy vähän vinkka ja aurinkoki vähän nuolasee lihoja sillon tällön. Helmi, maaliskuun vaihde on paras aika laittaa lihat kuivumaan.
Lihat tarvii yöllä pakkasta ja päivällä nolla keliä ja vinkkaa.
Mitä kovempi pakkanen sen huonommin liha kuivuu. Kun käyt kokeilee lihaa nii se on suolan takia pehmeä vaikka on pakkasta.
Mitään rakettitiedettä lihan kuivaaminen ei ole ja siinä on tosi vaikea epäonnistua. maltti on valttia.
Nyt unohat ne lihat sinne kuivumaan ainaki kuukaudeksi ja käyt sitte vasta maistamassa olisko valamiit. Liha saa olla sisältä vähä punasta, se ei haittaa mittään
Ite lyön lihat kuivauksen jälkeen vakuumiin, mutta voi kai ne iha pakaste pussittaakin. Vakuumissa lihat ei hongitu.
Sitte eiku syömään, jokkaine osaakki varmasti tuon syömä puolen.
Ei muutako, turvonneita silimiä.